Transavia France-lennot Palermo PMO–Pariisi PAR

Transavia Ranska on ranskalainen halpalentoyhtiö, joka perustettiin vuonna 2006 ja kuuluu Air France-KLM -konserniin. Se operoi aikataulutettuja ja charter-lentoja pääasiassa vapaa-ajan ja suurkaupunkikohteisiin ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. Lentoyhtiö jakaa yritysdesigninsa, verkkosivustonsa ja toimintamallinsa hollantilaisen vastineensa, Transavian, kanssa. Pääasiallinen tukikohta sijaitsee Pariisin Orlyn lentokentällä, ja Transavia Ranska on laajentunut sisältämään tukikohtia Marseillessa, Lyonissa, Nantesissa, Montpellierissä ja Bordeaux'ssa. Se operoi yhden luokan matkustamolla ja Boeing 737 -konekalustolla, ja sillä on suunnitelmia siirtyä Airbus A320neo -perheeseen.

Malta Air on halpalentoyhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2019 alun perin Ryanairin ja Maltan hallituksen yhteisyrityksenä. Ryanair hankki yhtiön täydet omistusoikeudet vuonna 2025. Lentoyhtiö toimii Maltan kansainväliseltä lentokentältä ja on laajentanut verkostoaan kattamaan useita reittejä Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Malta Air käyttää pääasiassa Boeing 737-800 ja Boeing 737 MAX 200 -lentokoneita, keskittyen tiheästi asutuille, lyhyille ja keskikokoisille lennoille. Halpalentoyhtiönä se tarjoaa Economy-luokan palvelua, jossa on mahdollisuus ostaa välipaloja ja juomia lennolla.

Amelia on ranskalainen ilmailuryhmä, joka toimii Euroopassa ja Afrikassa ja joka on peräisin Regourd Aviationista, joka perustettiin vuonna 1976. Vuodesta 2019 lähtien Amelia on ollut ryhmän eurooppalaisten toimintojen kaupallinen nimi, kunnioittaen ilmailupioneeria Amelia Earhartia. Amelia tarjoaa monipuolisen valikoiman palveluja, mukaan lukien aikataulutetut lennot, lentokoneet, miehistö, huolto ja vakuutukset (ACMI) vuokraukset, tilauslennot, yritys- ja urheilukuljetukset sekä lääketieteelliset evakuoinnit. Heillä on käytössään 18 lentokoneen laivasto, johon kuuluu Airbus A319- ja A320-malleja, Embraer ERJ135- ja ERJ145-malleja sekä ATR 72-600-malleja. Ryhmä on myös sitoutunut kestävään kehitykseen, ja sillä on suunnitelmia muuttaa kolme ATR 72:ta vetyvoimaksi vuoteen 2026 mennessä.